|
Kuvia Helsingistä vuosien saatossa
Näkymä Korkeavuorenkadulta Helsingin tuomiokirkon (rakennettu 1830-1852) ja Katajanokan suuntaan vuonna 1893.
Helsingin vanha rautatieasema (1860-1919). III-luokan matkustajille oli oma odotussali ja II- ja I-luokan matkustajille omansa.
Tästä noin 1914 otetusta kuvasta näkyy hyvin Helsingin vanhan ja uuden rautatieaseman keskinäiset sijainnit. Vanha asema purettiin vasta 1919.
Rakennusta pidetään yhtenä jugend-arkkitehtuurin helmenä ja sen merkitys suomalaisessa tämän vuosisadan rakennustaiteessa on huomattava. Rakennuksesta huokuu monumentaalisuutta, joka syntyy luonnonkiven käytöstä ja Saarisen tilaratkaisuista. Sisätilojen suuret, juhlavat kaarihallit ovat harmoniassa ulkopuolen pystysuorien linjojen ja uurteisten tornien kanssa.
1930-luvulla tulvat koettelivat liikennettä rautatieaseman edustalla.
Emil Wikströmin suunnittelema lyhdynkantaja VR:n mainoksessa . Wikströmin Lyhdynkantaja-hahmojen jykevien kasvonpiirteiden kerrotaan kuuluneen torppari Jalmari Lehtiselle.
N.k. Skohan talo oli uusrenesanssityylinen Frans Sjöströmin ja Theodor Höijerin suunnittelema rakennus joka sijaitsi Kaivokadun ja Keskuskadun kulmassa 1870-1965. Höijer suunnitteli myös mm. Hietaniemen hautausmaan Vanhan siunauskappelin (1873), Rikhardinkadun kirjaston (1881), Hotelli Kämpin (1886), Ateneumin taidemuseon (1887), VPK:n talon (1889) silloisella Hakaniemenkadulla (sittemmin Keskuskadulla), Norrménin talon Katajanokalla (1897) sekä Helsingin pitäjän kirkon (Pyhän Laurin kirkon) korjaustyöt 1890-luvulla. Skohan talon kulmassa toimi tunnettu urheilutarvikeliike ja liikerakennuksessa toimi mm. SVUL:n eli Suomen voimistelu- ja urheiluliiton Helsingin piirin toimisto.
Vuonna 1967 valmistui Kaivokadun ja Keskuskadun kulmaan Viljo Rewellin ja Heikki Castrénin suunnittelema n.s. "Makkaratalo"
Suomalaisen arkkitehtuurikeskustelun "ikuinen kuumaperuna" on ollut tämän Theodor Höijerin v.1897 suunnitteleman 'Norrménin talon' purku v.1960 ja sen tilalle v.1962 rakennettun Alvar Aallon Enson pääkonttorin synnyttämä ristiriita.
Alfred Norrmén oli Pohjoismaiden Yhdyspankin pankinjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hänen halusi saada oli saada rakennuksensa mahdollisimman lähelle Senaatintoria. Uspenskin katedraalin viereltä löytyi sopiva tila ja paikalle valmistui v. 1897 punatiilinen, kivijalkakerros mukaan laskien nelikerroksinen talo, jonka seinissä oli rappauskoristelua.
Talossa toimi Neuvostoliiton valvontakomissio vuodet 1945-47. Talo jäi sen jälkeen virastokäyttöön, kunnes Enso-Gutzeit osti talon kaikki osakkeet v.1959 ja purki rakennuksen heti seuraavana vuonna. Alvar Aalto suunnitteli uuden Enson pääkonttorin
Aleksanterikadun länsipää 1918
Helsingin ensimmäiset liikennevalot tulivat Aleksanterinkadulle 1951.
Helsingin ruotsalainen teatteri Keskuskadun päässä. Kuva 1930-luvulta.
Suojateiden puute Mannerheimintiellä (entinen Heikinkatu ja Turuntie) Kuva 1930-luvulta.
Kampin Narinkkatori 1930-luvulla - Shell-huoltoasema
Ruokatarjoilua Kauppahallin liepeillä 1890-luvulla
Ab Auto Oy:n Adlermerkkinen taksiauto vuodelta 1914
|
